Päivitin ulkoasun ja sisällön osalta websivujani http://www.testauskirja.com/. Laitoin tietoa päivityksistä jonkinlaiselle kohderyhmälle, ja ensimmäisenä päivänä sain postilla viestin:
"Sivuilla eivät ääkköset näy oikein... olisikohan pitänyt testata / testauttaa jossain ennen julkaisemista..."
Testaajana viesti oli minusta äärimmäisen inspiroiva. Olen kuullut vastaavan kommentin lukemattomia kertoja ohjelmistoprojekteissa, ja lähestulkoon aina pitänyt sitä jonkinasteisen testauksen ymmärtämättömyyden osoituksena. Ymmärtämättömyyttä voi kuitenkin aina koittaa korjata.
Itse ajattelen jotakuinkin näin:
Testaus / testaamattomuus on aivan eri asia kuin laatutietoon reagointi
Testauksella löydetään virheitä. Testaamattomuudella voidaan jäädä ilman laatutietoa. Testauksen osalta mikään ei suoraan lupaa, että tietoon virheestä reagoidaan "toivotusti" korjauksella. Tietoon voidaan reagoida myös päättämällä elää virheen kanssa - pidempään tai lyhyemmän aikaa.
Korjauspäätöksissä pitää miettiä kustannusta suhteessa hyötyihin - kokonaisuutena
Testaajana pitäisin kovasti moitteettomasta laadusta, mutta olen oppinut olemaan ylpeä tunnetusta laadusta. Suorien kustannusten lisäksi pitää miettiä vaihtoehtoiskustannukset: mitä muuta, mahdollisesti tärkeämpää, jää saavuttamatta kun aika päätetään kiinnittää tähän. Virheen korjaaminen on aikaa pois joltain muulta. Uuden palvelun lisäarvo alkaa toteutua vasta kun se on käyttäjillä.
Korjauspäätöksien virheet ovat yleisempiä kuin testaamattomuus
Tiesin ennestään että sivujen osalta skandit eivät toimi tietyillä selaimien ja asetusten yhdistelmällä. Voin piiloutua sen taakse että olen itse asiassa laiska ja surkea kehittäjä, jopa websivuille, ja en osannut tehokkaasti arpoa oikeaa merkistökoodia sivuilleni niin että merkit näkyisivät kaikilla oikein. Voin myös piiloutua sen taakse että aivan sama merkistö-ongelma on ollut vuosikausia testausOSY:n sivuilla, koska nekin minä olen laiskana kehittäjänä tehnyt.
Sen sijaan että piiloutuisin, ottaisin mieluummin ajattelutavaksi sen että tein päätöksen korjaamattomuudesta. Päätös voi olla väärä, mutta päätös kuitenkin.
Sen sijaan että pohditaan että olisiko pitänyt testata, voidaan puida teinkö oikean päätöksen asiakkaideni palvelemisen kannalta priorisoidessani korjauksen ulos "julkaisusta".
Laatupalautteeseen reagointi
Laatupalautteen saaminen (virheraportit) on itse asiassa kivaa. Se käynnistää pohdinnan siitä että olisiko jotain opittavaa, ja jos olisi, mitä.
Testausopeista (tai markkinoinnin opeista) voisi kerätä sen että vain joka kymmenes tyytymätön valittaa. Tämäkin tosin taitaa päteä vain sovelluksiin/palveluihin joilla on merkitystä - ja voisin kyseenalaistaa minun websiteni merkityksen käyttäjäkunnalle valituskynnyksen osalta. Voisin myös ajatella, että ongelma ei ole joko yleinen tai niin häiritsevä että olisi muuttanut asioita minun kannaltani, koska mittareita (näen sivuittain osumien määrän) näyttäisi siltä että aika moni on jaksanut ainakin klikkailla useampia sivuja auki. Testaajana kuitenkin ehkä olettaisi, että ihmiset eivät vaan valita...
Aidosti mielenkiintoinen kysymys onkin: vaikuttaako skandien rikkinäisyys / sivujeni rumuus siihen että joku ei enää uskoisi että osaan testata ja opettaa testausta, koska en osaa korjata?
Kuinkas noiden isojen julkisten epäonnistumisten kanssa saisi kirjoittelijat tajuamaan että kysymys ei ole siitä että olisi pitänyt testata / testauttaa, vaan että olisi pitänyt korjata / korjauttaa. Ja sitä ennen, päättää oikein korjaustarpeen tärkeydestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.